Suomen Kuvalehti 9.5.2018 Malmi-maanvaihdoista

      Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen Kuvalehti 9.5.2018 Malmi-maanvaihdoista

Farssi Helsinki-Malmin lentoasemasta jatkuu ja jatkuu. Suomen Kuvalehti julkaisi artikkelin ”Malmi-vaihtokauppa Anni Sinnemäen tapaan: Vain yksi vaihtoehto kelpaa – sellainen, johon ei varmasti suostuta”. Nyt twiitissään 9. toukokuuta apulaispormestari Anni Sinnemäki leimaa pääministeri Juha Sipilän maanvaihtopuheet pelkäksi näytelmäksi:

”P’ääministeri Sipilän maanvaihtopuhe oli pelkkä näytelmä, valtiolla ei ole Helsingissä vastaavaa maaomaisuutta, josta olisi voitu neuvotella. Ja Santahaminasta kukaan ei ole olettanut että valtio edes haluaisi neuvotella.”

Katsotaanpa, mitä Helsingin Sanomat kirjoitti 23. helmikuuta 2017:

”Teoreettisesti olisi mahdollista keskustella valtion kanssa maanvaihdosta, mikäli valtiolla olisi sellaisia maita, jotka olisivat vastaavanlaiseen asuntotuotantoon käytettävissä. Ainoa tällainen oli Santahamina”, Helsingin kaupunkisuunnittelun apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) sanoo. ”Olen sellaisessa ymmärryksessä, että Santahaminan luovuttamiselle asuntorakentamiseen ei ole valtiolla haluja.”

Santahaminan ottaminen esille ainoana vaihtoehtona vaikuttaa olevan vahvasti Helsingin kaupungin aloite. Kaupunkisuunnittelusta on Helsingissä vastannut apulaiskaupunginjohtaja, nyk. apulaispormestari Sinnemäki tammikuusta 2015 lähtien. Siihen asti Sinnemäki toimi kansanedustajana, ja oli ympäristövaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen neljännellä kaudellaan 2011-2015.

Santahaminan (400 hehtaaria) luovuttamiselle ei valtiolla varmastikaan ole halua, kun kaupungilla on tarjota vaihdossa vain huomattavasti pienempi Malmi 130 hehtaaria.

Valtion ehdottamasta maanvaihdosta Pasilassa (228 hehtaaria) Sinnemäki toteaa nyt Suomen Kuvalehdelle, että hän ei pitänyt ehdotusta uskottavana. Suomen Kuvalehti toteaakin ”Pääasiallinen tavoite ei ole hankkia Malmilta maata 25 000 ihmisen asuinlähiötä varten. Tärkein tavoite on lopettaa lentäminen Malmin lentoasemalla.” Siltä todellakin vaikuttaa, koska keskellä Helsinkiä sijaitseva Pasila olisi mitä mainioin paikka asuinrakentamiselle, syrjäiseen Malmiin verrattuna. Lisäksi em. 25 000 asukasta viittaa koko Malmin kaavarungon suunnittelualueeseen, mikä on kooltaan 330 hehtaaria. Yhteenlaskettuna siis Helsingillä olisi rakennettavaa jopa Pasilan 228 hehtaaria plus Malmin kaavarungon muut alueet noin 200 hehtaaria, yht. 428 hehtaaria.

Perin kummallinen näytelmä. Harmillista tässä, että kyse on kuitenkin todellisista työpaikoista, mahdollisuuksista harjoittaa omaa elinkeinoa, ja kansainvälisestikin harvinaisen hyvin säilyneestä kulttuuriympäristöstä, Helsingin ensimmäisestä maalentoasemasta. Sen juhlallisista vihkiäisistä tulee kuluneeksi nyt tasan 80 vuotta tiistaina 15. toukokuuta 2018.