Arkistosta: Asuntorakentamisen ja ilmailun sovittaminen yhteen, kaksi vaihtoehtoa joulukuulta 2003

”Näissä vaihtoehdoissa 5 ja 9 on ultrakevyille lentokoneille tarkoitettua kiitorataa sovitettu lounais-koillissuuntaiseksi sekä pohjois-eteläsuuntaiseksi. Kevytilmailua yritettiin saada suunnitelmiin mukaan, koska se oli voimakkaimmin kasvava yleisilmailun muoto Suomessa. Se olisi voinut olla luonteva jatkumo Malmin ilmailuperinteelle. Meluhaittoja asumiseen ei synny. Hangaaria olisi voinut käyttää edelleen lentokoneiden säilyttämiseen. Malmin kentän ilmailuväki ei kuitenkaan syttynyt tästä ajatuksesta.”

Malmigaten kommentti: No ei ole ihme. Vuonna 2014 LVM:n teettämän selvityksen 26/2014 mukaan ”Finaviassa tehdyn arvion pohjalta voidaan yhteenvetona todeta, että Malmin lennoista noin 70 % on lentokoulutusta, 10-20 % tilaus-, viranomais- ja liikelentoa.” (sivu 8). Loppu 10-20 % mm. edellämainitun kevytilmailun sisältävää harrasteilmailua. Nämä kaupungin v. 2003 ehdotukset olisivat siis edellyttäneet joka tapauksessa uuden yleisilmailukentän rakentamista PK-seudulle. Joka tapauksessa ehdotukset osoittavat, että ilmailun ja asuntorakentamisen yhteensovittaminen on mahdollista (onnistuuhan se Vantaallakin).

Kuvat ja lainaus: Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto, Malmin lentokentän suunnittelun vaiheita, Visanti, Matti 2016, sivut 119 ja 120.

One thought on “Arkistosta: Asuntorakentamisen ja ilmailun sovittaminen yhteen, kaksi vaihtoehtoa joulukuulta 2003

  1. Pingback: Kaupunkisuunnitteluviraston Malmi-projekti 2003 – MALMIGATE

Comments are closed.